 |
| Joulu 2013. Kävi pieni haaveri ja Kerttu sai viisi tikkiä silmäkulmaansa. |
On tullut ajankohtaiseksi varailla sterkkausaikaa saksalaiselle. Takaraivossa on myös kummitellut lonkkien kontrollikuvaus. Viime rauhoituksessa Kerttu voi rajusti pahoin ja vatsa meni totaalisen sekaisin rauhoitusaineesta, joten sitä ei viitsisi ihan huvikseen rauhoittaa moneen kertaan.
Vastuullisena koiranomistajana tottakai pitäisi varata sterkkauksen yhteyteen lonkkakuvaus. Mutta en voi muuta kuin pelätä kuvauksen tulosta. Kuinka vaikeaa se puhelimen ottaminen käteen ja soittaminen klinikalle voikaan olla. Mitä jos lonkat ovatkin menneet pahemmaksi ja Kertun matka jää viimeiseksi. Mikä voisi olla tämän pahempaa.
Tähän mennessä ei ole vielä toistaiseksi mitään näkyviä oireiluja lonkista ollut. Vasen kylki-lantio on ollut pahasti jumissa, mutta hieronnalla ja Back On Track -loimella se saatiin hoidettua. Tämä johtui lähinnä ahkerasta toko-treenaamisesta, ohjaaja unohti tehdä myös toiselle puolelle treeniä vastapainoksi. Mutta herkästi se jotenkin lantion alueelta menee nyt jumiin ja tästä ajattelin, että joko se oireilisi lonkkiaan, mutta hieroja sanoi, että sinne on kertynyt massaa, joten voi olla, että kun olemme nyt muuttaneet uuteen asuntoon jossa on portaat, on Kerttu voinut kehittää uusia lihaksia. Vetreytyy selkeästi BoT:in käytön jälkeen. Mutta entä jos.. Aina on epäilyksiä joita jossitella.
Kerttu kävi kuukausi takaperin luonnetestissä. Testissä meillä oli hauskaa ja niinhän se saksalainen läpäisikin testin. Pisteitä Kertulle kertyi 152 ja on laukausvarma.
Testistä on nyt reilu kuukausi aikaa. Viimeisen parin vkon aikana Kertulla on ilmennyt ihmeellistä käyttäytymistä. Pyöräilijät ovat pelottavia. Samoin rullalaudat. Tätä ei ole koskaan ennen ollut. Satavarma koira kaikkialla on yhtäkkiä ruvennut pelkäämään yksinkertaisia pyöräilijöitä. Myös tämän vkon aikana on noussut esiin mitä merkillisimpiä pelkoja. Muummoassa viemärin kansi oli lenkillä jännittävä, samoin kiviröykkiö ja heinäpuska johon jahdattu päästäinen meni piiloon. Myös satamassa laiturissa olevat laivojen kiinnitystolpat olivat jänniä. Kaikkiin näihin Kerttu kyllä tutustuu, kun itse menee mukaan ja näyttää ettei mitään hätää ole. Paniikkiin ei missään vaiheessa mene. Tuntuu kuin olisi pentu käsissä, jota totuttaisi erilaisiin pintoihin ja asioihin. Vähän tässä mietityttää, että onko tämä nyt seurausta luonnetestistä vai tämäkö on Kertun tapa näyttää kipuja.
Yhtään ei neiti varo takapäätään tai varaa painoa epätasaisesti. Liikkuu samalla lailla kuin ennenkin niin hihnassa kuin vapaanakin. Levon jälkeen liikkeelle lähdöissä ei ole havaittu ongelmia. Lihakset ovat takapäässä tasaiset eikä puolieroja ole.
Kaikki tuntuu kauhean sekavalta, kun joutuu pohtimaan mistä mikäkin käytös voi johtua. Mitä enemmän sitä pohtii, sen sekavammaksi kaikki muuttuu. Voi Kerttu, mikset osaa puhua?!
 |
| Elämäni koira <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti