Back to the basics

Nyt on pakko ottaa itteesä niskasta kiinni, asettaa tavotteet ja lähteä työstämään niitä. Tähän mennessä olen ajatellut, että meidän tavotteet on Kertun kanssa suorittaa BH tänä kautena. Mutta laiskana olen kokoajan ajatellut, että kyllä meillä on aikaa treenata vielä vaikka kuinka paljon. Noh, nyt on jo huhtikuu, joten eipäs olekaan. On pakko ottaa itteään niskasta kiinni ja alkaa hommiin, suunnitteleen treenejä ja tekemään jotain tavotteiden täyttymisen eteen.

Tänään treeneissä tajusin, että työstettävää on aivan helvetin paljon. Yli puolen vuoden treenitauko ei ole tehnyt hyvää, vaikka sinisilmäisesti ajattelin koiran olevan samassa pisteessä kuin silloin joskus. Olen päättänytkin aloittaa treenaamisen alusta.

Kuva: A. Salanne

Yksi iso ongelma meidän tottiksessa on perusasento. Muuten hyvä, mutta koira on 20cm liian edessä. Se taas vaikeuttaa liikkeelle lähtemistä, kontaktia ja seuraamispaikkaa. Näin ollen seuraamisessa koira edistää, painaa ja poikittaa, sekä pudottaa kontaktia koska ei yksinkertaisesti pysty pitämään kontaktia kun paikka on huomattavasti liian edessä. Tätä olen päättänyt lähteä korjaamaan niin, että teen (ainakin) kuukauden treenit pelkästään ruoalla ja hiotaan tekniikkaa. Tänään treeneissä totesin, että se on pakko lähteä niinkin alkeellisista asioista liikkeelle kuten kuinka kädestä imutetaan ruokaa. Kertulle en ole koskaan imuttamalla opettanut mitään, se kun söi pentuna ziwipeakia joka ei ollut ihanteellinen imuttamiseen. Eikä sitä pahemmin ruoka motivoinut tekemään. Tämän viikon ohjelmassa on siis aamu ja/tai iltaruoan syöttäminen kädestä.

Kuva: A. Salanne

Toinen ongelma on seuraaminen. Kuten jo mainitsinkin, niin Kerttu edistää, kontakti tippuu, koira painaa ja minä kompastelen sen tassuihin. Ruoan kanssa matalassa vireessä ongelma ei ole niin paha, mutta pallo kun tulee mukaan, niin suoraan käveleminen on haasteellista. Ajatuksena on opettaa Kerttu seuraamaan taempana, mieluiten niin, että pää olisi jossain oman lonkan huudeilla. Nyt seuraamispaikka on niin, että hädintuskin lapa on oman jalan kohdalla. Näin Kerttu olisi enemmän suorassa, käännökset olisi helpompia ja hope so kontakti pysyisi parempana. Saa nähdä miten tämä tavoite onnistuu.

Kolmantena ongelmana on häiriö. Luulin Kertun olevan hyvin häiriötä kestävä, mutta treenikentällä huomasin, että kun vire on alhainen ruoalla treenattaessa, on esimerkiksi ohi ajava auto suuri häiriö. Tähän täytyy panostaa treeneissä suuresti. 

Myös minulle työskenteleminen on yksi treenattava asia. Tähän mennessä ollaan tehty duunia täysillä pallolle. Palkasta luopuminen on siis lisätty treenattavien asioiden listaan.

Paljon on asioita mitä pitäisi ehtiä treenaamaan, mutta jos itse pysyn vaan tiukkana treenien säännöllisyyden suhteen niin uskon, että tavotteet on saavutettavissa. Se on vaan otettava reippaasti itseä niskasta kiinni. Kivaa siitä varmasti tulee, kun on niin loisto treenikaveri :)

Kuva: A. Salanne

Käytiin myös starttaamassa jälkikausi Nanan kanssa. Treenitauko oli nostanut intoa hieman liikaa, mutta muuten tekeminen oli aika kivan oloista. Mentiin aika lailla askel askeleelta ja esine ilmaistiin pienellä avustuksella. Seuraavalle jäljelle ohjaajalle pidempiä askelia ja varmuutta esineille. 

Nanan ensimmäisiä pentujälkiä.
Kuva: S. Junnila.