keskiviikko 20. elokuuta 2014

NANAN LUONNETESTI

Huomasin valkkaripalstalla facebookissa ilmoituksen, että Suomen Valkoinenpaimenkoirayhdistyksen järjestämään luonnetestiin Kaarinaan 12.7. olisi vapaa paikka. Minä siinä sitten hetken pähkäilin, että mennäkö vai eikö mennä, ilmottaako Nana luonnetestiin vai eikö. Noh, niin siinä kävi, että testiin ilmottauduttiin ja viikkohan siinä oli aikaa sitä sitten jännittää. Onneksi töissä oli silloin sen verran kiirusta, ettei ehtinyt miettiä koko luonnetestiä ennenkuin vasta lauantaiaamuna.

Niin se lauantaiaamu koitti ja ihme kyllä, ei se jännitys iskenyt vielä aamulla. Vasta kun autolla lähdettiin ajelemaan testipaikalle, rupesi jännitys kipristelemään vatsassa. Se oli kyllä hyvänlaatuista jännitystä. Nanakin oli hyvissä fiiliksissä. Paikalle tultiin tunti omaa vuoroa aikaisemmin ja päästiinkin aikaisemmin sitten suorittamaan, kun muutamilta koirilta oli jäänyt paperit kotiin ja parin koiran suoritus oli keskeytetty. Edellisen testauksessa olleen koiran laukaukset kuuluivat ja Nanahan niihin sitten oli autossa vähän reagoinut, kun oli pienessä jännityksessä menossa omaan suoritukseen. Itse sähläsin koko suorituksen ajan hyvin paljon, kaikki oli niin uutta. Milloin piti kävellä mihinkin suuntaan ja milloin hihna solmussa ja älä katso koiraa.

Ystäväni Sarianna kuvasti testimme videolle ja oli myös minun henkinen tukeni :D




Pisteet osa-alueittain

Toimintakyky: +1
Terävyys: +3
Puolustushalu: +3
Taisteluhalu: -1
Hermorakenne: +1
Temperamentti: +3
Kovuus: +1
Luoksepäästävyys: +3
Laukauspelottomuus: - (Laukausaltis)

Yhteensä: 144p.

Valitettavasti laukausten takia testitulos hylättiin. Mutta testistä jäi silti hyvä mieli ja sehän oli tärkeintä. Tuomarit sanoivat, että saamme vielä toisen kerran mennä kokeilemaan luonnetestiä, mutta aika näyttää menemmekö uudestaan. Tämä testi kertoi jo paljon ja kun Nanalla ei tehdä pentuja, niin en näe syytä miksi pitäisi mennä uudestaan testiin. Vaikka Nanan testi hylättiin, niin suosittelen kyllä luonnetestiin menoa. Oli mielenkiintoinen kokemus ja opin taas enemmän Nanasta :) Ainoa miinus luonnetestistä on se, että Nana reagoi nykyään ääniin voimakkaammin sekä puolustaa minua ja Kerttua voimakkaammin, mutta nämä molemmat asiat ovat treenattavissa :)

K: Sarianna Junnila

2 kommenttia:

  1. FB:n Valkkareiden ryhmästä bongasin linkin tänne. :) Oli pakko kommentoida, kun meno näytti 95 prosenttisesti just siltä, mitä kuvittelisin sen näyttävän oman pojuni kohdalla (nyt vasta 5kk tosin). Suhteellisen laukausvarma se tosin on, kun usein hengaillaan erään ampumaradan lähistöllä :D
    Pakko myös mainita; IHANA hulmuhäntä Nanalla :D Mahtava.
    Mainitsit tuossa tekstisi lopussa, että Nana reagoi ääniin voimakkaammin ja puolustaa enempi, onko tämä seikka parantunut nyt ajan kuluessa vai? Ootteko treenaillut sitä pois tms.?
    Ajattelin itse täällä Ruotsissa myös viedä Zoron luonnetestiin, kunhan kasvaa, hieman jännittää eroaako se täällä paljon suomalaisesta versiosta. :) Kiva kuitenkin katsoa juuri näitä videoita eri koirien luonnetesteistä, niin osaa ehkä itse vähän varautua :D Uskon, että tulen kuitenkin olemaan ihan yhtä jännityksen vallassa, kuin itse mainitsit olleesi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, ja Nana kiittää! Kellään muulla sisaruksella pentueesta ei tietääkseni ole samanlaista häntää :D mitä tulee noihin ääniin reagoimiseen ym. niin ainakin ensimmäisen kuukauden tuntui että nanan ääniarkuus vain lisääntyi. Toki se oli jo laukausarka ennen testiä ja tiesin että on mahdollista, että testi kaatuu laukauksiin ja siinä on myös riskinsä, että ääniarkuus vain pahenee.

      Luonnetestin jälkeen Nanan ääniarkuus paheni tiettyyn pisteeseen saakka, kunnes se siitä lähti pikkuhiljaa menemään parempaan päin. Onneksi oli Kerttu, johon Nana pystyi tukeutumaan pamauksen kuultuaan. Itse en pystyisi yksin Nanaa "kuntouttamaan". Nyt Nana on siinä pisteessä, että se sietää monia laukauksien kaltaisia pamauksia ja paukahduksia. Joihinkin ääniin se ei reagoi ollenkaan ja joistain se taas menee paniikkiin, riippuu sen hetken mielentilasta. Olimme viikko sitten tätini luona joka asuu helsingissä santahaminan varuskunnan vieressä. Koko vkonlopun ammuskeltiin säännöllisen epäsäännöllisesti ja erilaisia pamauksia kuului, mutta Nana ei reagoinut ollenkaan. Nyt taas viime perjantaina lapset pamauttivat roskiksen kannen yhtäkkiä ja siitäkös se riemu repesi.

      Myös minun on pitänyt itse opetella oikea suhtautumistapa siihen tilanteeseen, kun Nana menee paniikkiin. Se on vienyt aikaa ja monet itkut on väännetty tämän takia, mutta pikkuhiljaa on löytymässä se sopiva tapa käsitellä tilannetta. Esimerkiksi Nanan kuullessa pamauksen ja mennessään paniikkiin, en voi sitä taluttaa hihna kädessä vaan sidon hihnan vyötärölleni. Samoin etenemme vain niin, että Nana ei saa vetää nelivedolla ollenkaan. Enkä myöskään puhu tai katso koiraa juuri ollenkaan, saatan kehua rauhallisesti kun Nana on rauhallisempi ja kävelee nätisti. Näin olen huomannut, että Nana ei mene totaalisen paniikkiin vaan pystyy vielä toimimaan ja reagoimaan käskyihin. Olen monesti miettinyt, että pitäisi lähteä treenaamaan ampumaradalle laukauksia, mutta Nana on sen tyylinen koira että sitä ei voi pakottaa. Se tekee asiat joko itse omasta tahdosta tai sitten ei ollenkaan. Tähän saakka ollaan menty ympäristön luonnollisilla ärsykkeillä ja koiran ehdoilla ja tyytyväinen olen tulokseen.

      Mitä Nanan puolustushaluun tulee, se on aina ollut "minun" koira. Se on mustasukkainen jos joku pelkästään halaa meikäläistä. Tiesin että se testissä oletettavasti puolustaa minua, mutta että noin hurjasti tuli minulle yllätyksenä. Ja vielä itseäänkin seinässä ollessaan kiinni. Nana oli hyvä remmirähjän alku jo ennen testiä, mutta testin jälkeen ensimmäisen kuukauden ajan se yritti hyökkiä toisten vastaan tulleiden koirien tykö. Myös jos joku puolituttu tuli puhumaan minulle ja Nana oli hihnassa, Nanan ensireaktio oli murahdus/haukahdus ja äkkiä hihnan päähän niin lähelle lähestyvää henkilöä kuin vain pääsi. Nana halusi tutkia ensin, että mikä tämä tyyppi on miehiään/naisiaan ennenkuin se joku pääsee minun lähelleni. Samoin otettiin tuossa parisen vkoa sitten näyttelytreeniä ja tuntematon nainen tuli pyynnöstäni kopeloimaan Nanaa. Siinä tilanteessa Nanan ilmeestä näkyi, että se mietti onko tämä tilanne jossa pitää puolustaa meikäläistä vai ei. Tyytyi loppujen lopuksi vain väistämään askeleen verran. Nykyään lenkillä toisten koirien ohitukset menee ihan hyvin, ei ole enää hyökkimistä. Samoin ihmisten tapaamiseen olen yrittänyt opettaa Nanalle, että minä hoidan tilanteen. Ei minun puolustaminen huono asia ole, mutta haluan siihen jonkinnäköisen kontrollin ettei tilanne riistäydy totaalisesti käsistä ja kohta kukaan ei voi lähestyä minua :D

      Toivottavasti osasin vastata kysymyksiisi ja suosittelen ehdottomasti viemään koirasi testattavaksi. Se on hyvin mielenkiintoista ja opettavaa! Tuomareilta tuli kyllä pientä noottia testissä siitä, että omistaja sekoili kiitettävästi. Ehkä seuraavalla kerralla ei meikäläisenkään tarvi sählätä niin paljoa :D Mutta jos tulee vielä muuta kysyttävää mieleen niin kysy ihmeessä, yritän vastata parhaani mukaan! :)

      Poista