Helsinki Winner ja Voittaja 2014

Joka vuotiseen perinteeseen kuuluu Messarissa käynti ja tänäkin vuonna tuli vietettyä vkonloppu kehän laidalla valkoisia seuraillen. Eihän me siellä koskaan pärjätä, mutta mennään joka vuosi kuitenkin. Se on tapahtuma, jossa tapaa niitä tuttuja joita ei erinäisistä syistä muuten tule tavattua.

Joka vuosi marraskuussa alkaa se kauhea kriisi, kun ei ole sopivaa puvuntakkia tai suoria housuja, eikä näyttelyhihna ole sopiva tai pahimmassa tapauksessa sitä ei löydy ollenkaan. Rokotustodistukset ym. tärkeät paperit pistetään paikkaan jossa ne on varmasti tallessa ja ne tarkistetaan kuukauden aikana monta kertaa, että ovathan varmasti siellä. Huomasin myös tänä marraskuuna sen, että mitä lähemmäs näyttelyä mentiin, sitä enemmän piti koiralle hommata erilaisia herkkuja mukaan reissuun "jos sille ei vaikka kehässä kelpaakaan se eilen ostettu", mikä oli todella tyhmästi ajateltu koirasta joka on niin ahne, että varastaa heti jos vaan se on mahdollista ja kaiken mitä vaan irti saa. 

Lauantaiaamuna lähdettiin aamulla aikaisin kaverin ja koirien kanssa ajelemaan Raisiosta kohti Helsinkiä. Matkalla poimittiin yksi valkkarikasvattaja kyytiinkin ja voi että se menomatka sujui nopeasti, kun puhua pälätettiin jalostuksesta, sukutauluista, ominaisuuksista, potentiaalisista koirista jne jne... Lista on loputon. 
Lauantaina valkkareita oli ilmoitettu 49kpl, tuomarina toimi belgien erikoistuomari Antti nieminen. Tuomari oli tiukka, arvosteluskaala oli EVA:sta ERI:in saakka, ei todellakaan mikään ERI-automaatti. Seisottikin niin pitkään kehässä. Nana pudotti edellisenä iltana pesun yhteydessä kaikki minun niin säästämät karvat ja oli aika bikineissä kehässä. Ja arvostelu oli kyllä sen mukainen.

"3,5v. keskikokoinen, hieman pitkä vaikutelma, hieman laskeva lantio ja ylikulmautunut takaa, liikkuu hyvin, hyvä rintakehä, hieman silkkimäinen valkoinen turkki, rodunomainen pää, löysät huulet, koira kaipaa lihasmassaa, avoin ja luoksepäästävä."

Tuloksena: AVO EH AVK 3

Sunnuntaina lähtö oli sitten taas vieläkin aikaisemmin kohti Helsinkiä. Tällä kertaa mukaan tuli Nanan veljenpojan omistaja. Tälle päivälle olikin sitten ilmoittautunut valkkareita huimat 64 kpl, tuomarina Ruth Wagner, Luxemburgista. Mukava nainen, mutta kuuli Nanan iän väärin enkä sitä siinä härdellissä sitten tajunnut korjata. Arvostelu kuitenkin sopi jotenkin hyvin 2,5 vuotiaalle koiralle.


"2,5 years old. Nice head & expression, no forechest, ribcage has to mature. Good topline, enough angulation in front, good behind. The movements is too loose and needs to settle."

Tuloksena: AVO EH

Kasvattajaryhmäkin saatiin kasaan sunnuntaille, saatiin KP ja oltiin kolmansia. Tuomari piti koiristamme, mutta liian suuri kokoero häiritsi kokonaisvaikutelmaa. Toisinsanoen Nana oli liian pieni ja bikineissä muihin verrattuna :D Toki siihen saattoi myös vaikuttaa se, että koiria oli ryhmässä kolmesta eri yhdistelmästä.

Vasemmalta lähtien velipuoli Koda, täyssisko Rianna, Nana ja siskopuoli Kira.

Vkonloppu oli kaikin puolin mukava ja Kertulle toinkin tuliaisena ihkaoman kompaktimman kokoisen purutyynyn. Kerttu vietti vkonlopun juoksuisena Sariannan hoidossa. Siitäkin neidistä on kasvanut niin etevä neiti että! Ja alkaa se kroppakin jo pikkuhiljaa aikuistua. Pää sillä edelleen on kyllä pieni muuhun kroppaan nähden ja häntä ylipitkä, mutta ne on pikkujuttuja.. :D

Kerttu 2v 2kk <3

Kuva: S. Junnila

Pakko loppuun vielä hehkuttaa, että nyt meistä on tullut nyt Kertun kanssa sitten truutreenaajia! ;) Saimpas nimittäin joululahjaksi Sariannalta magneettipallon! Tällä pallolla me pistetään Kertun kanssa seuraaminen ruotuun. BH-kokeeseen pitäis tähdätä sitten ensi vuonna. Tekniikkaa pitää vielä hioa, mutta onneksi koiralla sentään haluja ja tahtoa työskentelyyn riittää :)