Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

Kertun kanssa on kevät ollut aika kiireistä ja työntäyteistä TOKOrintamalla. Maaliskuussa käytiin hakemassa ensimmäinen ALO1 tulos 178pisteellä.

Tämän jälkeen pidimme kuukauden verran kisataukoa ja vaan olimme. Osin myös oman kouluni ja harjoittelun osalta, kun olin super kiireinen. Mutta yhtäkkiä tulikin sitten taas aika treenata, kun kokeet lähestyi. Saimme paikan SPL Turku Ry:n tokokokeeseen 31.5. Alkoi taas melko aktiivinen treenaus. Harmiksemme rakas magneettipallomme hajosi, joten piti keksiä uusia palkkaustapoja. Huomasi kyllä kun treenit eteni, että kontakti ei ollut niin hyvä kun Kerttu ei saanut ylhäältä palkkaa eikä varsinkaan itse joutunut ottamaan sitä vaan se heitettiin jonnekin. Myös neiti aloitti juoksut huhti-toukokuun vaihteessa ja jännitettiin, että päästäänkö edes kokeisiin. Treenit oli mitä oli siis. Olisi voinut kyllä ottaa itseä niskasta kiinni vähän aikaisemmin, mutta oppia ikä kaikki.

Kun SPL Turun koe lähestyi, sain puhelun, että saimme torstaille 28. päivä koepaikan. Näin vuorokauden varoajalla. Mutta mikäs siinä, lähdettiin Kertun kanssa kokeeseen. Olihan kaksi koetta aika paljon yhdelle viikolle, mutta koska ohjaaja oli kunnianhimoinen ja TK1 kolkutteli jo ovella, niin olihan se pakko lähteä.

Torstai koitti ja Kerttu oli jotenkin jännä. Ollut jo vajaan viikon kuutamolla ja vähän vaisu. Mutta en ollut siihen sitten sen enempää kiinnittänyt huomiota, kun helteet tulivat. Kertun sain jotenkin hyvään työskentelymoodiin ennen koetta, mutta ei se siltikään ollut oma itsensä. En ollut kovin tyytyväinen suoritukseen, mutta ALO1 tuli 177,5 pisteellä. 

Kerttu oli todella poikki torstain suorituksen jälkeen, nukkui samassa asennossa samalla paikalla lattialla illasta aamuun. Ajattelin, että pidän Kertulle suoraan kaksi päivää vapaata ja sitten mennään SPL Turun kokeeseen. 

Lauantaina, toisena vapaapäivänäni, mentiin kaverin kanssa koirapuistoon. Oli hieman lämmin ja koirapuistossa oli muitakin koiria. Tällä kertaa kävi jotain todella merkillistä! Jouduin nimittäin poistamaan Kertun pois koirapuistosta sen takia, koska se oli todella väsynyt. Todella merkillistä käytöstä koiralta, jonka kanssa saa olla varuillaan, ettei tule lämpöhalvausta. Tässä vaiheessa alkoi jo hälytyskellot soimaan kunnolla. Olinhan minä Kerttua seuraillut, mutta en nähnyt sen käytöksessä mitään erityistä huomioitavaa. Vain sen, että on väsynyt.

Päätettiin kuitenkin mennä sunnuntaina tokokokeeseen. Ja meininki oli kyllä niin outoa, että! Koira joka on ennen tarjonnus vapaaehtoisesti seuraamista, ei seurannut ollenkaan! Aivan järkyttävää touhua. Kerttu yritti jopa hihnassa seuraamisessa purra hihnaa. Erittäin merkillistä käytöstä. Saatiin kuin saatiinkin kasaan 156 pistettä ja ALO2 tulos.

Tässä vaiheessa tietysti kävi päässä monet asiat, minkä takia koira käyttäytyi kokeessa näin. Ensitöikseni varasin netistä Kertulle eläinlääkäriajan heti seuraavalle päivälle. Kerttu oli väsynyt, mutta ei kuitenkaan vetäytynyt omiin oloihinsa, eikä ollut kärttyinenkään. Oli hellyyden kipeä ja hakeutui tykö. Käytti kaikkia neljää jalkaansa tasapuolisesti, eikä aristellut mitään paikkoja, ei ollut puolieroja. Putsasi värkkiään ahkerasti, mutta ei kuitenkaan pissaillut useasti tai juonut enempää kuin yleensä. Kerttu myös kerjäsi ruokaa. Ristiriitaisia oireita. Kaveri mietti, että jos Kertulla olisi juoksuista aiheutunut raudan puute ja minäpä tietysti koitin antaa sisäelinseosta, mutta ei siitä kauheasti ainakaan näkyvää apua ollut.

Maanantai ja eläinlääkäriaika koitti. Yritin selittää Kertun oireita eläinlääkärille ja vähän ehkä eläinlääkäriä nauratti, kun kerroin mitä Kerttu on tehnyt ja miten on tehnyt ja milloin se on tehnyt sitä ja tätä ja kuinka se on muuttunut ja kuinka se on aina ennen ollut sellainen jne jne jne... Lääkäri päätti sitten mitata lämmön ja ottaa verikokeet, sekä ultara kohdun mahdollisen tulehduksen varalta. Lämpö oli normaali. Pissanäytekin tutkittiin. Ultrassa ei näkynyt merkkejä tulehduksista, myös perna näytti normaalilta. Pissanäyte oli eläinlääkärin mukaan hyvin vahvaa tavaraa ja siinä oli jotain epämääräisiä pieniä kiteitä, mutta ei mitään vakavempaa. Verikokeetkin olivat kunnossa. Joten enää jäi kokeiltavaksi kipulääke ja miten se siihen reagoi. Ei kun rimadylia napaan vain.

Syötin Kertulle rimadylia muutaman päivän, mutta koska siinä ei tapahtunut merkittävää muutosta käytökseen, lopetin sen antamisen. Eläinlääkäri sanoi, että mikäli Kerttu ei reagoi rimadyliin, olisi hyvä suunnata sen jälkeen sydänlääkärille. Kysyin eläinlääkäriltä onko mahdollista, että oireet ovat juoksuihin liittyvää. Ja vastaus oli, että on todella hyvin mahdollista. 

Kaksi viikkoa on nyt kulunut kokeesta ja eläinlääkäristä ja Kerttu alkaa olemaan jo normaalimpi. Kerjää yhä ruokaa ja on nyt leikkisämpi. Veikkaan, että kyseessä oli vain juoksujen jälkeistä masennusta. Näyttää menevän näillä ohi. Mutta jos Kerttu nyt vielä väsähtää ja kun helteet tulevat, niin sitten sydäntutkimuksiin kyllä mennään. Alustavasti mennään nyt näin. 

8.6. alkoi ilmoittautuminen 26.7. järjestettäviin saksanpaimenkoirien Tokon SM-kisoihin ja tottakai sinne oli ilmoittauduttava. Ja paikkahan sinne sitten saatiin. En tiedä milloin olisin niin odottanut ilmoittautumista. Heti kun kello löi 00.00 lähti ilmosähköposti matkaan. Nopeat syö hitaat. Parin päivän päästä tuli sähköpostia, että olisimmeko Kertun kanssa kiinnostuneet osallistumaan SPL Turun joukkueeseen SM-tokoihin. Ja tottakai olimme kiinnostuneet! Etusijalla joukkueeseen olivat 31.5. kisanneet sakemannit. Vaikka Kertun kanssa mokasimme, on meillä silti mahdollisuus päästä osallistumaan joukkueeseen. Vielä ei ole tullut varmistusta, onko joukkue koossa, mutta toivotaan, että saadaan joukkue kasaan. Nyt on ahkeraa ja toivon mukaan suunnitelmallista treenausta luvassa heinäkuuhun saakka. Saatiin kaksi uutta magneettipalloakin, niin eiköhän se treenaaminen tästä lähde taas hyvin käyntiin :)

Kuvista kiitos Janinalle :) (Loving Luumu)

Kontakti oli missä oli, mutta sentään paikka pysyi.

Täyskäännös..... :D

Löytyhän se kontaktikin

Parani kokoajan loppua kohden

Ainakin käännös oikealle oli tiivis

Tällaista sen kuuluisikin olla <3