Pure Jenkki!

Tämä oli kyllä huonoin koulunalku ikinä. Koulu alkoi maanantaina ja sitä kyllä odotettiin innolla. Mutta siitä alkoikin pelkkä alamäki ja vitutuskäyrä senkuin vaan nousi loppua kohden. Mikään ei tuntunut menevän nappiin ollenkaan. Kaiken lisäksi Nanalla ja Kertulla julmeton karvan lähtö päällä, lattioilla ja nurkissa karvaa enemmän kuin laki sallii. 

Torstaina meillä oli ensimmäiset käytännöntunnit, aksaa ja tokoa samaan aikaan. Ei hyvä yhdistelmä, mutta hengissä selvittiin. Luulin jopa, että koska elimme koko kesän Heinolassa koirien kanssa eristyksissä, paluu käytännöntunneille olisi pelkkää kaaosta. Mutta Kerttu osasikin keskittyä hälinästä huolimatta, eikä piipannut kuin kerran ja sekin oli vain hetkellistä. Nanasta on tullut sterkkauksen myötä erittäin häiriöherkkä, joten tokossa sun muussa häiriötä vaativassa asiassa/lajissa täytyy ottaa takapakkia ja reippaasti. Olen tässä jopa pähkäillyt koko TOKOn hylkäämistä pois, kun se on niin tylsää Nanan mielestä ja yhtä jankkaamista ja pilkun viilaamista. Mutta kun se BH on käytävä ennenkuin FH kutsuu. Agissa me ainakin pysytään, se on niin kiva laji. Nanaankin saatu lisäpotkua pallohulluuden myötä :) 

Perjantaina sain sitten tarpeekseni karvoista ja pesin Nanan. Nyt tyttö on hyvin hyvin pieni ja karvaton, kunnon sporttimallin pitkäkarva :D

Mutta nyt itse asiaan. Olimme kavereiden kanssa sopineet, että istumme iltaa porukalla ensimmäistä kertaa sitten pitkän kesäloman jälkeen. Hyvää ruokaa ja hyvää seuraa, mikä sen parempaa! Tarkoitus oli lähteä myös pitkästä aikaa Kannuksen paikallisessa käymään. Olimme jo lähdössäkin, mutta sitä ennen lähdin käyttämään koirat vielä pissalla. Tullessani takaisin kämpille huomaan jo ovelta, että huoneessani vallitsee kaaos. Pöydältä oli vedetty suurin osa tavaroista alas ja papereita sikin sokin revittynä lattialla. Siinä sitten käytin koirat pissalla ja aloin pikasesti siivoamaan koirien sotkuja, kun käsiini sattuu revitty purkkapussin puolikas. Jompi kumpi koirista oli vetässyt napaansa hieman jenkkipurkkaa. Noh, eihän siinä muu auttanut kuin ruveta selvittelemään myrkytysmääriä ja oksennuttamaan koiria. Siinä meni ne illanistujaiset, mutta tällaista tämä koiranomistajan elämä joskus on. Kävi ilmi oksennuttamisen jälkeen, että Kerttuhan se oli vedellyt napaansa hieman ksylitolia. Luojankiitos ei vissiinkään täysi pussi ollut kyseessä. Päivystävän eläinlääkärin kanssa puhuin puhelimessa ja sanoi, että tuo annos minkä Kerttu veteli, oli siinä myrkyllisen annoksen rajoilla, mutta mikäli siitä syömisestä oli kulunut jo niin paljon aikaa, olisi oireidenkin pitänyt ilmaantua jos tilanne olisi vakavampi. Tässä sitä nyt sitten ootellaan ja valvotaan. Tällä hetkellä näyttää hyvältä, jospa sitä ehkä pääsisi jopa tänä yönä vielä nukkumaankin :)