Vuoden päivät, lukuvuosi 2012-2013.

 Hupskeikkaa, viime blogipäivityksestä onkin vierähtänyt jo vuoden verran. Ja minä kun niin suunnittelin suht aktiivista blogia. Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan :) Tässä sitä sitten ollaankin kirjoittamassa koko vuoden kattavaa blogipostausta.

Syksyn ensimmäisiä paikkamakuutreenejä Piprun ja Sonyn kanssa :)

Syksyllä 2012 ei tapahtunut kummempia. Hakutreenit menivät persilleen, kun metsästyslaukaukset sekoittivat nuoren koiran pään, siihen päälle vielä venetsialaiset. Hakua kun tehtiin, niin koira lähti maalimiehille samaan tapaan kuin ennenkin, kovalla vauhdilla ja irtosi hyvin. Mutta maalimiehen löydettyään saattoi juosta suoraan ohi tai vain käväistä maalimiehen luona. Maalimiesmotivaatio oli täysin hukassa. Otettiinkin sitten ihan reippaasti taukoa kyseiseen lajiin, sitä oltiin kuitenkin treenattu kovin ahkerasti ennen kouluun paluuta. Nyt sitten keskitytäänkin enemmän tokoon, agilityyn ja jälkeen.


Päästiin kokeilemaan koulun puolesta VEPEäkin. Tosin Nanan mielestä oli todella mukavaa hakea omaa damia vedestä, viis veneestä tai hukkuvista kunhan mamma on rannalla turvassa niin kaikki on hyvin :D

Syksyllä Nanalla oli toistuvia silmätulehduksia ja anturoiden väliselle iholle tuli helposti hiivaa. Kesälläkin käytiinkin jo parisen kertaa ELL juttusilla ja allergiaa epäiltiin. Nana söikin siihen aikaan royalin hypoallergista ruokaa. Tassut pääsivät pahimmillaan tulehtumaan niin pahasti, että jopa märkivät ja koira kipuili paljon. Allergiaruoka ei auttanut, joten muistelin että keväällä syöttämäni Taste Of The Wild -ruoka ei aiheuttanut mitään oireita, joten vaihdettiin tähän ruokaan sitten loppuvuodesta.
Kerettiimpäs syyskuussakin käymään mätsäreissä kerrankin. Tuloksena PUN4 :)

Lokakuussa päästiin sitten koulun puolesta tutustumaan Kaustisen raviopistolle ravihevosten ihmeelliseen maailmaan. Oli kyllä mielenkiintoista. Paras osuus oli, kun pääsi valjaskurssille tekemään koirille nahkahihnoja ja pantoja. Tuli siinä tehtyä pari nahkahihnaa ja yksi jumalattoman leveä puolikuristava, tiiä mikä idea siinäkin oli tehdä hyvin leveä panta suht pienikokoiselle valkkarille :D
Lokakuussa oli myös Seinäjoki Kv, jossa piipahdettiin Nanan kanssa. Tuloksena NUO-EH NUK3, Tuomarina Annmarie Mäland. Myös ROP-kasvattajaryhmä tulos tuli hankittua sisarusten kanssa :)

Marraskuun lopussa tuli sitten perheenlisäystä meidänkin laumaan. Pieni opasprojekti saapui keskuuteemme. Saksanpaimenkoiranarttu Faunhof Keesha, kotoisammin Kerttu tuli ilahduttamaan meidän elämäämme :)

Söpöläinen !

8vkosenakin sillä oli jo kivasti kokoa. Painoa oli about 7kg.

<3

Joulukuun alussa olikin sitten Helsinki Winner ja - Voittaja, jonne olin Nanan ilmoittanut molempina päivinä. Vietimme Helsingissä isäni tädillä pari viikkoa messarin aikaan. Siellä Kerttukin oli päivähoidossa näytelmien ajan. Itse näyttelyt olivat hyvin onnistuneet. Lauantaina saatiin tulos NUO-ERI NUK4 Tuomarina Raija Tammelin. Ja viidestä kasvattajaryhmästä onnistuimme nappaamaan sen korkeimman sijan, olimme ROP-kasvattajaryhmä! Hymy oli kyllä herkässä silloin :) Sunnuntaina sitten päästiin ulkomaiselle tuomarille arvosteltavaksi,  STAVIARSKA VIERA. Sieltä tuloksena NUO-ERI NUK2 SA. Tuomari ei paljoa puhunut, mutta minulle tuumasi englanniksi, että tykkää koirastani paljon, mutta on liian pieni, siksi näin. Näyttihän Nana pieneltä muiden rinnalla, eihän sillä ole korkeutta kuin varmaan se n. 58cm, ei ole koskaan mitattu mutta veikkaisin suuresti näin.  

Arvostelu: Feminiinine, hyvät mittasuhteet. Hyvä pää. Hyvät silmät ja korvat. Erinomainen pigmentti. Jäntevä ylälinja. Sopiva runko. Hyvä luusto ja takakulmaukset. Hyvät sivuliikkeet. Hieman korkea häntä. Hyvä karva ja käytös.

Lauantain ROP-kasvattajaryhmä !

Arvostelu: Good shape of head. Well set ears.  Exc. neck & back & chest. Free elbow. Good parterns(?). Good ang. behind.

Joulukin tuli ja meni. Välipäivinä 27.12. päätin käydä sitten kuvauttamassa Nanan kun sopivasti Lahdessa olin. Otettiin viralliset lonkka- ja kyynärkuvat ja silmät peilattiin. Selkä kuvattiin epävirallisesti. Lonkat lähti C/B, tuli kennelliitosta takaisin C/C. Mutta ei kuitenkaan ollut havaittavissa löysyyttä tai nivelrikkoa, joten ihan tyytyväisiä ollaan. Kyynärät lähti ja tuli takaisin 0/0. Selkäkin oli ok ja silmät terveet! Samalla päätin otattaa ihan kunnon allergiatestit, kun ei oireet meinannut helpottaa vaikka kuinka allergiaruokaa syötti, niin silti silmät vuosivat ja tassut oireili. Kuukauden verran kesti ennenkuin vastaukset tuli ja mm. siipikarjat, kaura, peruna ja maissi aiheuttivat oireita. Siitä vaan sitten karsimaan ruoka-aineita pois. Barf ei houkuttanut vaikka 50/50 meiningillä mentiin, pakastintilaa oli niin vähän. Mutta löytyi sitä loppujen lopuksi ruoka missä ei ollut mitään ruoka-aineita mille Nana oli allerginen. CIBAU FISH & RICE. Tähän mennessä on ollut hyvä. Siihen sekaan jauhelihaa, niin hyvin toimii.

Tammikuu vietettiinkin Kertun kanssa Lahdessa, kauppakeskus Karisman Mustissa ja Mirrissä työssäoppimassa. Siinä olikin sosiaalistamista pennulle, kun kahdeksan tuntia päivässä ja viisi päivää viikossa vietti kassan takana erilaisia ihmisiä ja koiria tapaamassa. Teki hyvät pohjat pennulle :) M&M:ssä olon aikana Kerttu kasvoi kovaa vauhtia. Tammikuun viimeisellä viikolla, Kertulla oli ikää 17 vkoa ja 20kg raja meni rikki! Huima kasvuvauhti senkuin jatkui, vko 19 painoa oli jo 23,5kg :)

Kyl tää tuuli tääl sisätiloissa on aikamoinen!

Kerttu 19 vkoa ja 23,5kg

Kertun avulla sain Nanan ahneemmaksi ja näin ollen treeneihin sain huimasti lisäpotkua. Tästä johtuen menimmekin sitten ensimmäiseen TOKO-kokeeseen 4.3. Tämä oli aivan liian aikaisin. Onneksi (minun kauhukseni) koesuorituksemme kuvattiin videolle. Siitä näkee, että olimme vielä niin vaiheessa. Emme saaneet tulosta sinä päivänä, pisteet olivat 98. Kahta pistettä vaille ALO3.
Suoritukset liikkeittäin:
Luokepäästävyys: 9.
    - Minä itse sähläsin siinä. Koira oli maassa ja nostatin sen viime hetkellä sivulle istumaan. Koira meni takaisin maahan tietysti kun sitä olemme treenanneet. Tästä kaikeasta sähläämisestä johtuen saimme 9.
Paikkamakuu: 0
    - Vieressä nahka rupesi piippaamaan ja Nana ei kestänyt sitä, joten lähti lipettiin melkein heti kättelyssä.
Seuraaminen kytkettynä: 6
Seuraaminen taluttimetta: 0
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8
Estehyppy: 7
Kokonaisvaikutus 7

Jääviin olin suhteellisen tyytyväinen. Muutenkin huomasin, että lähtöjä olimme treenanneet paljon. Mutta kestävyyttä ja palkattomuutta emme, puhumattakaan häiriötreeneistä. Joku sanoi joskus, että tokossa pärjää mikäli koira osaa seurata. Noh, meillä seurataan treeneissä, mutta ei muuten. Seuraaminen on meille se kaikista vaikein liike :D Ei auta muu kuin treenata enemmän. Tää on kova paikka minulle laittaa julki meidän koevideo, mutta ehkä siitä on jollekin hyötyä :)  http://www.youtube.com/watch?v=UPIAh8iNwe0

Perusasentoa

Nana pääsi viettämään viiden viikon hermolomaa äitini luokse Lahteen. Sillä aikaa vietin Kertun kanssa laatuaikaa, käytiin luokan kanssa Rukalla viettämässä pääsiäistä, vietettiin neljä päivää sikalassa ja neljä päivää tien päällä tutustuen eri koira-aloihin, kuten Niinisalon sotakoiraosastoon, suomen tulliin ja sen koiratoimintaan, sekä opaskoirakoulun toimintaan. Mielenkiintoinen viisi viikkoa. Sinä aikana Nana oli käynyt vain pitkillä hihnalenkeillä, joten raukka parka oli kutistunut kokoon ja kadottanut kaikki lihaksensa. Toki myös tähän havaintoon saattoi vaikuttaa myös valtavan kokoinen Kerttu :D

Hermolomansa aikana 19.4.2013 Nana kerkesi täyttämään 2 vuotta! Aika kuluu niin nopeasti... :)

 Kaulassa on mittatilaustyönä väsätty upea nahkainen rusettikaulapanta :)

 

Toukokuussa päätin lähteä ekstempore-meiningillä kisaamaan möllitokoon, ei edes treeniliiviä ollut päällä. Ja sehän kannatti! Treenit olivat tuottaneet tulosta, 165 pistettä ja toinen sija. Seuraamiset tökki edelleen, mutta ei niin pahasti kuin virallisissa. Ja paikkamakuussakin pysyttiin koko aika ilman mitään ongelmia. Se oli hieno päivä ja upea koira! <3

Liikkeelle lähtö

Seuraaminen kytkettynä

Hehheh, että oli hauskaa...

Seuraaminen taluttimetta

Luoksetulo

Hyppy - vähän kolahti, mut ei se mitään :)

Toukokuussa teimme myös retken Ouluun koirien kanssa. Pääsimme myös ratsastamaan ja ai että, oon niin rakastunut! Siitä oli niin kauan ku olin viimeks istunu kunnolla hevosen selässä. Se oli niin hienoa, tätä vois hihkuttaa vaikka kuinka kauan! Varsinkin, kun pääs laukkaamaan ensimmäistä kertaa elämässä, vitsi mikä kokemus! Ja paikat oli kyllä niin kipeet sen jälkeen ettei oo koskaan ikinä ollu, hyvä että pysty ees käveleen. Mutta sen arvosta se oli :)

Kieli keskellä suuta ni hyvä tulee :P

Pahoittelen pitkähköä blogipostausta, toivottavasti seuraava postaus ei ole näin kuolettavan pitkä. Kesän touhuilut tulevat sitten erikseen.. :P



Kuvat on ottanut minä, Henna, Janita, Sarianna, Helmi.