maanantai 20. elokuuta 2012

Lomakuulumisia, koulun alkua ja treenipäivitystä

Olihan se pakko päivittää kuulumiset, ku muutkin näyttää niin tekevän. Ryhmäpaine! :D Aikomuksenahan oli kirjoittaa kuulumisista ja treenimenestyksestä hieman useammin, kuitenkin kesällä oli sen verran kiirusta, ettei kerinnyt töiden lisäksi oikeen mitään tekemään.

Kevät meni nopeasti ja heti koulun loputtua suuntasin Lahteen työssäoppimaan. Aloitin heti työt Lahdessa Yli-Marolan Kotieläinpihalla. Paikka on pieni museoitu kotieläinpiha, missä on erilaisia kotieläimiä kuten karitsoja, vasikoita, vuohia, kanoja sekä liuta pikkujyrsijöitä ja yksi hevonen. Kaksi alpakkaakin, Ben ja Caramello, olivat päässeet marolaan viihdyttämään asiakkaita. Ja nepäs veikeitä olivatkin! Oli huippua päästä toppiin paikkaan, jossa pääsi hoitamaan enemmän ja vähemmän itselle tuttuja eläimiä. Ben ja Caramello olivat värikkäimpiä hoidokkeja vasikoitten, Jorman ja Javan, lisäksi. :) Työnkuvaani kuului eläinten hoitamista ja ruokkimista, karsinoiden siivoamista ym. pihan työtehtäviä. Joka keskiviikko oli leiripäivä, jolloin lapset tulivat oppimaan eläinten hoitoa. Päivät olivat hyvin työntäyteisiä, vaikka lapset olivatkin Marolassa vain neljä tuntia. Leikittiin erilaisia leikkejä, siivottiin ja taas leikittiin ja lopuksi jos jäi aikaa eläimiäkin käytiin vähän hellimässä. Mukavaa touhua oli kaikin puolin, vaikka lapset joskus osaavatkin olla hieman ärsyttäviä :D



Ben ja Caramello


 Onni soi ja pääsin mukaan LKK:n ryhmään kesän ajaksi treenaamaan pelastushakua. En kerinnyt montaa kertaa töiden ja koulun takia olemaan mukana treeneissä, mutta jo parista kerrasta oli hirveästi apua treeneissä. Ensimmäisellä kerralla oltiin metsässä viisi tuntia helteen ja ötököiden keskellä, mutta mahtavaa se oli. Varsinkin kun Nana vielä siitä nauttii niin paljon! :) Loput kerrat oltiinkin sitten Lahden alkavalla raunioradalla. Alkavalla siksi, koska siellä ei vielä suuria määriä tavaraa ollut, betoniputkia ja putkistoja, sekä pari traktorinrengasta pääasiassa. Mutta pääsi siellä hyviä treenejä tekemään ja toivottavasti lisää tavaraakin on vielä tulossa, niin saadaan Lahteenkin kunnon rauniot! Ryhmän vetäjä, Kirsi Liikanen, antoi hyviä vinkkejä hakuun ja koiran motivaation ylläpitämiseen. Ja neuvot ovat toimineet! Nana on edistynyt huimasti! Ja ilmaisukin alkaa olemaan jo aika hyvällä mallilla! Nana lähti aina innolla ettimään maalimiehiä, ainoa mitä pitää vielä treenata on putkessa haukkuminen. Se on vielä vähän jännää, mutta kyllä se siitä. :) Sain myös Marolasta työkaverini Jounin tulemaan meille tuntemattomaksi maalimieheksi. Mies joka ei ollut koskaan kuullutkaan pelastushausta tai raunioista saatikka nähnyt koiraa toiminnassa. Mutta kuulemma tykkäsi kovasti piileskellä putkissa ja olla maalimiehenä :D


Kesällä meidän piti olla koulun puolesta koirahoitolalla töissä kaksi viikkoa kesälomasta. Olin juhannusperjantaista seuraavaan perjantaihin ensimmäisen viikon ja siitä viikko väliä ja sitä seuraavan viikon. Juhannusviikko meni hyvin, ei mitään ongelmia, mutta seuraava kentsuviikko olikin jo entistä värikkäämpi. Meinasi jo housut ruveta loppumaan kesken, kun satoi vettä niin paljon että joka kerta oli vaatteet märkänä :D Piti oikein napata kuva, kun satoi kaatamalla vettä ja paikat rupes tulviin. Onneks sade lakkas just sopivasti, ni ei vesi noussu liian korkeelle.



Kerittiinhän myö käymään ennen toista kentsuviikkoa Kokkolan KV:ssa pyörähtämässä. Lauantaina oli valkkarit. Tapio Eerola ei oikein tykännyt näistä meijän koirista. Nana sai H:n, ja arvostelu oli aika jännä muutenkin. Jätin sitten kamerani lauantaina näyttelypaikalle, mutta onneksi Tarja ja kumppanit olivat ottaneet sen talteen, joten lähdinkin sunnuntaina sitten uudestaan Kokkolassa käymään. Mutta sainpahan nähdä ihanan skotlanninhirvikoira Auroran (Chic Choix Dhulert Aurora). Olen sanonut jo pitkän aikaa, että kun Auroralla pennut tehdään, niin minä olen ensimmäisenä sieltä ottamassa itselleni skotin. Näin sanoo ihminen joka vannoi kerran ottavansa pelkästään paimenia :D Mutta kun Aurora on niin ihana! Se lumosi jo silloin kun Nanaa menin katsomaan, ollessaan silloin vain kolmen kuukauden ikäinen pieni rääpäle. Suloinen rääpäle olikin! Ja kun sen sitten vihdoin ja viimen Kokkolassa näin reilu vuoden ikäisenä, se oli silloinkin upea ilmestys. Ja niin ihana luonteinen! Olen niin Auroran pauloissa :D

Arvostelu: "turhan pitkät mittasuhteet jo nartuksikin. muuten hyvä pää, mutta niukka otsapenger, silmät, korvat, purenta ja pigmentti ok. rintakehä lyhyehkö, olkavarret melko pystyt, pitkä lanne. erittäin hyvät takakulmaukset. ei parhaassa karvassaan tänään. liikkuu maa-ahtaasti takaa. liikunnasta puuttuu voima ja teho. liikkeessä häntä pyrkii nousemaan."

Nanalla oli toiset juoksut kesä-heinäkuun vaihteessa ja siitä tuli laama. Lenkillekään ei haluttu lähteä, vaan se piti raahata. Mutta ruoka kyllä maistui senkin edestä, nyt lähtee sormetkin mukaan jos ei pidä varaansa. Mutta se on vaan positiivista. Kesän aikana ei olla treenattu muuta kuin hakua pääasiassa. Jotain pientä tokoa ollaan treenattu, mutta päätin että pidetään Nanan kanssa taukoa siitä, kun ohjaaja on niin pihalla. Ja ihan hyvä että ollaan pidettykin! Nyt tokokin menee jo paljon paremmin, vaikka ollaan sitä vaan pari kertaa tehty. Viime sunnuntaista lähtien olen treenannut Nanalle uuden sivulletulo tavan. Ennen se kiersi minun takaa sivulle, mutta koska sen sivulletulo oli aika hidasta ja sellaista haaveilua, niin päätin opettaa sen tulemaan suoraan sivulle. Sunnuntaista on viisi päivää ja Nana tulee jo melko hyvin sivulle suoraan edestä. Nyt sivulle tulo on aivan erilaista, tullaan erilaisella vauhdilla ja mielellä, jopa joskus niin kovalla vauhdilla ja suoraan jalkaani vasten että itsellä meinaa tasapaino heittää :D Meillä oli Nanan kanssa tarkoitus osallistua tokokisoihin heinolassa syyskuun lopussa, mutta ei me nyt sitten mennä. Ajattelin, että panostettais tokon sijasta tottikseen sekä hakuun ja päästäisiin ehkä haussa kisaamaankin sitten jo ensivuoden puolella, toivottavasti.

Käytiin melkein koko luokan kanssa hakuilemassa viime tiistaina ja ai että Nana meni hyvin! Energiaa oli ja sitä lähdettiin maalimiestä etsimään kuin tykinsuusta! Ja haukkumaankin alettiin melkein heti maalimiehen löydettyä. Kyllä se haku on niin se meidän juttu! Keskiviikkona meillä olikin sitten hakua myös koulun puolesta, treenit olivatkin hieman erilaiset kuin aikaisemmin ja Nanalla oli hiukan pallo hukassa. Mutta pienten ääniapujen avustuksella maalimiehet löyty ja Nana oli onnessaan. Treenejä vaikeutti vielä lähes olematon tuuli, ja viimeisellä pistolla herkulliset mustikat.

Hamu, Sony ja Nana. Pala treeniporukkaa :)

Ihanaa kun tuo koira oikeasti haluaa oppiakin jotain! Heti kun Kannukseen päästiin takaisin, niin virtaa tuli lisää ja kokoajan pitäisi jotain tehdä. Koulussa meillä oli torstaina tokoa, tehtiin takapään harjoituksia, sivulle tuloa ja seuraamista, liikkeestä jääviä ja luoksetuloa. Sää oli koirille tukala, koska oli niin kuuma, mutta Nana teki silti kokoajan innolla, mikä on suuri muutos! Illalla tehtiin sitten hieman kosketusalustaa. Voi nähdä oikein omin silmin kun lamppu syttyy :D Ihana nähdä kun Nana miettii ja tekee töitä saadakseen herkun, ennen lopetti heti leikin kesken kun ei herkkua heti tippunutkaan. Ja eilen tehtiin sitten Jennan ja Minnan kanssa tokoa. Tästä alkaa kunnon treenikausi, treenataan mahdollisuuksien mukaan joka toinen päivä ja tavoitteena onkin sitten osallistua tokokisoihin vuoden vaihteessa. Tavoitteita pitää asettaa, muuten ei treeneistä tule yhtään mitään :)
Tänään käytiinkin sitten tunnilla rakennearvioita koirista läpi. Onhan se kova pala kuulla, ettei oma koira olekaan "täydellinen", mutta kuka nyt olisikaan. Kuitenkin oli mukava huomata, että viime arvostelusta jotain oli parantunutkin. Välikämmenet esimerkiksi eivät ole enää niin löysät kuin talvella :)

Tästä onkin hyvä jatkaa eteenpäin, kohti uusia treenejä ja seikkailuja :)

Ei uskois että paikkamakuuta ollaan treenaamassa :D

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Time flies!

Ohhoh, johan se aika rientää. Aika on lentänyt kuin siivillä! Niin paljon tekemistä ollut ettei tunnit riitä. Onneks nyt on sentään vähän tasaantunut kun kesäloma alkoi. Nyt sitten yritellään muistella kuluneen parin viikon tapahtumia. 

Ollaan Nanan kanssa edistytty kuukauden aikana, tottis ja haku alkaa sujumaan. Mutta sitten tulikin takapakkia 15.5, kun koululla oli etsintäkokeen tottisosuus. Kaikki meni hyvin, mutta kun katsottiin Nanan tassua ja Nana makoili maassa, kuului laukaukset ja Nana sai hirveän slaagin. Meni ihan pois tolaltaan. Sen jälkeen kentälle ei ollut viikkoon mitään asiaa. Mutta asiaa ollaan työstetty ja Nana alkaa olemaan parempi. Vielä hätkähtelee ääniä jotka muistuttavat laukausta, mutta ei mene tolaltaan. Ja kentälläkin pystytään treenaamaan hyvin :) Ollaankin edistytty jo mukavasti tokossa, liikkeestä jäävät ja seuraaminen kun saadaan kuntoon, niin alo kutsuu! Se onkin meidän tavoitteemme, että syksyllä kun koulut alkaa ollaan möllitokokunnossa. Syksyllä sitten aloon. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, niin toivottavasti pieni poliisimalinois saapuu talouteemme. Mutta sen näkee vasta syksyllä sitten. Agia ollaan yritetty treenata, mutta ohjaaja on niin urpo että tämä laji taitaa jäädä ihan omaksi iloksi harrastettavaksi :D

Haussa Nana on parantanut huimasti. Lähtee kuin tykki metsään ja löytää maalimiehen. Kunhan saisi vielä ilmaisun kuntoon ja Nana tajuaisi haukkua aina maalimiehen nähdessään, olisi hyvä! Mutta hitaasti hyvä tulee. :) 
Kävimme Satun ja Sariannan kanssa Kokkolan raunioradalla treenaamassa. Koirat olivat aivan mahtavia! Tässä videopätkää treeneistä, kiitokset Sariannalle kuvaamisesta! :)



Viime perjantaina Nanalta operoitiin silmät. Sen sisäluomista poistettiin rakkulat. Niitä tulee pennuille, mutta niiden pitäisi hävitä itsestään koiran kasvaessa. Nanalla ne eivät hävinneet, vaan keräsivät kokoajan bakteereja ja olimme silmätulehduskierteessä. Eläinlääkäri tuli siihen tulokseen, että rakkulat on poistettava kierteen katkaisemiseksi. Oli se kyllä kamala kokemus, kun koira jouduttiin nukuttamaan. Ensikertalaiselle se oli kammottava kokemus. Koira kuukahti hetkessä käsiini pöydälle, niin nopeasti etten itse pysynyt mukana. Tuntui niin pahalta, kun Nana oli niin luonnottoman eloton. Siinä sitten halailtiin tippa linssistä Nanaa, kunnes toimenpide alkoi. Ei siinä kestänyt kuin ehkä 10 minuuttia. Herätys olikin sitten hidasta hommaa. Neiti ei meinannut päätä jaloilleen kun takajalat olivat ihan solmussa. Eihän siinä tilanteessa olisi saanut nauraa, mutta matka lääkärin pöydältä autolle oli kyllä huvittava :D Nana hoippui miten sattui eikä meinannut pysyä pystyssä. Jouduttiin Sariannan kanssa tukemaan se autolle saakka. Nana toipui hyvin nukutuksesta ja silmien hoidosta. Kerran oksenti pihalle toimenpiteen jälkeen, mutta muuten kaikki meni hyvin. Toivotaan että kierre katkeaisi sitten tämän jälkeen. :)


Kesäloma on alkanut hyvin, tai jos sitä edes lomaksi voi kutsua, ei ainakaan tunnu yhtään lomalta :D Työssäoppimassahan sitä ollaan elokuun ekalle viikolle saakka. Minut löytääkin sitten Lahdesta Yli-Marolan kotieläinpihasta! Siellä vietän päiväni eläinten parissa. Aivan loistava paikka on ollut, vaikka vasta kaksi päivää siellä on tullut vietetttyä, eläimet ja työkaverit aivan mahtavia! Saa tulla moikkaamaan! :)


Seuraavaksi Nanan kanssa suunnataan Helsinkiin aptuksen koiranäyttelyyn 17.6. Sitä odotellessa. Toivottavasti kohta alkais lämpöset säät ja hyttyset vähenis, ni vois alottaa tän kunnon kesän vieton. Outoa kulkea vielä takki päällä ja pitkät housut jalassa kesäkuussa. Mutta kyllä se siitä! :)

maanantai 14. toukokuuta 2012

Musiikin voimalla ja niin edelleen.



Johan on ollut työntäyteinen päivä. Koulussa neljä tuntia käytäntöä, ensin agia, sitten hieman tottistelua, häiriötä ja ongelman käsittelyä. Agissa meillä olisi tavoitteena startata jossain vaiheessa. Potkua koiralla on, mutta ohjaajalla on vielä hyvin hyvin paljon tekemistä. Opettajan kanssa olen täysin samaa mieltä siitä, että meidän agility on tällä hetkellä tokoagia. Koira tuijottaa minua silmä kovana, vaikka pitäisi katsoa esteitä ja rataa. Irtautumista, kehon hallintaa ja esteiden läpi käymistä yksi kerrallaan treenataan seuraavaksi.
Tottistelussa treenattiin sivulletuloa ja lyhyitä seuraamisen pätkiä. Hitaasti hyvä tulee :) Meillä käsiteltiin tänään ongelmaa "noutokapulan tuonti". Nana ei tuo edes lelua, saatikka kapulaa enää takaisin, jos se sen itselleen saa. Opettaja antoi vinkin, että keskitytään ensin leluihin ja että saadan niitten kanssa homma toimimaan. Aloitettiin niin, että leikitän Nanaa kahdella eri lelulla. Alkutakkuilusta huolimatta valoa näkyi tunnelin päässä, enemmän vaan treeniä ja homma toimii :)

Illalla luokkamme järjestikin sitten epäviralliset agikisat. Kukaan ei tiennyt agilitystä mitään, homma oli täysi kaaos. Jokainen tiesi kyllä mitä tehdä, mutta miten se piti tehdä, siitä ei ollut harmainta aavistustakaan :D Itse olin ilmoittautumisessa. Meillä se pahin kaaos oli, kun papereita oli kasapäin ja mietittiin onko uusintoja vai eikö ole ja miten rahoitetaan ja palkataanko jos joku osallistuu sekä kisaaviin että mölleihin ymsymsyms. Niin paljon kysymyksiä, yks sanoo sitä ja toinen toista. Alun sählingistä pääsimme kyllä vauhtiin ja homma alkoi pikkuhiljaa toimimaan. Osa halusi kyllä vajota syvimpään maanrakoon, mutta ei se nyt tosissaan niin pahasti mennyt :D Saimme jopa kohtalaisesti voittoakin tapahtumasta, vaikka Ylivieskassa oli sama tilaisuus samaan aikaan. Sanoisin, että ensikertalaisiksi handlasimme hommat ihan hyvin. :)

Ainoa miinus koko päivässä oli se, kun huomasin Nanalla vasemmassa etujalassa sekä anturoiden välissä ikävännäköisen jäljen että yläanturassa pienen haavan. Anturan haava ei ole paha, todennäkösesti Nana sai sen A-esteellä vauhdilla juostessa ja antura hankasi esteen pintaa vasten. Siitä on vain kulunut palanen pois. Ei mitään sen vakavempaa onneksi. Betadinella putsaillaan päivittäin :) 






Musiikki-ihmisenä jostain kumman syystä päähäni jää huomattavasti paljon enemmän tietoa, jos samaan aikaan kuuntelen hyvää musiikkia. Tänäänkin tuli tuotantoeläinten jalostusta luettua hyvin ahkerasti samalla, kun Dreamgirls -elokuvan soundtrack soi taustalla. Musiikista tulee hyvä mieli ja hyvällä mielellä päähän jää enemmän asioita. Äitini mielestä tämä keino ei toimi, mutta jokainen taaplaa tyylillään, niinhän se menee. Keskiviikkona kokeessa nähdään sitten, että toimiiko tämä opiskelumetodi vai ei :D



Tässä vielä lopuksi muutama Nanan pentukuva <3 Iskee kauhea pentukuume, kun selailin kuvia Nanasta pienenä. Olen tässä pohdiskellut kovasti toista koiraa ja sitä minkälainen toinen koira tulisi olemaan. Rotuja on pyöritelty ympäriämpäri, aina skotlanninhirvikoirasta belgianpaimenkoira malinoisiin. Seuraavaan koiraan kaipaisin hieman enemmän potkua, kun tuppaa tuo pieni puudelini olemaan hieman lahna treeneissä ja kestää vain lyhyitä toistoja yleensä. Mutta edistystä ollaan tehty hyvin paljon. Olen myös pohdiskellut sitä vaihtoehtoa, että ottaisin Nanan tyttären sitten joskus. :) Uroksessa pitäisi olla paljon potkua tasapainottamaan Nanan rauhallisuutta. Ja ehdottomasti etupäässä uroksen valinnassa on ne urokset, joiden kanssa harrastetaan enemmänkin. Itse panostan tokoon, hakuun, rauniohakuun, jälkeen ja hieman agilityyn. Powerdogia ei olla kokonaan poisluettu, kunhan saataisiin vaan lelunveto kuntoon. Toivoisin, että uroksella harrastettaisiin monipuolisesti. En ole vielä 100% varma käytänkö koiraani jalostukseen, mutta vielä tässä on aikaa miettiä. Olisi pari hyvää miesehdokastakin löydetty jo prinsessalle. ;)








Kuvien kopiointi kielletty!

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Kuppi tyhjä!

Jes!! Ensimmäisen kerran pariin viikkoon neiti vetäs ruokansa hyvällä ruokahalulla ja kupin aivan tyhjäksi! Eukanuba taitaa toimia tällä tytsyllä :) Kokeilin miten pelkkä Eukanuba menee alas, kun eukanuban ja taste of the wildin sekotitus ei toiminut. Kupista nirsoiltiin kaikki helposti saatavat eukanubat pois ja se mitä ei saatu, jätettiin kuppiin. Hyvältä vaikuttaa!


Tilasin Nanalle hienot tossut, kun meinaa tassut kulua pyörän kanssa juostessa. Oikeen hienot kengät, joissa kumipohjat. Ois ollut loistot, mutta eivät pysyneet jalassa. Etutassujen kengät pysyi paremmin testikävelyssä päällä, mutta takatassujen tossut tippui melkein kättelyssä. Harmi vain, hienot tossut oli. Mutta sainpahan naureskella neidin hienolle testikävelylle. Ihan kuin lattia olisi ollut niin tahmea, että tassut jäivät kiinni. Eihän siinä olisi saanut naureskella, mutta minkäs sille mahtoi :D 

Tässä muutama kuva tossuista ja itse mallista. Laatu on hieman kökkö, mutta minkäs puhelimen kameralle mahtaa. Parempi sekin on kuin ei mitään!





Tossut löytyvät osoitteesta: 
http://www.petnetstore.fi/tuotteet/vaatetus-kengat-asusteet-muu-vaatetus/Trixie-Walker-Active-kengat


Kuvien kopiointi on kielletty!

lauantai 12. toukokuuta 2012

Periaatteet uusiksi

Dodih! Tulipas se blogi loppujen lopuksi tehtyä. Syksyllä 2011 koulun alkaessa päätin, että minähän en ala kirjoittamaan blogia, koska suurin osa luokkakavereistani aloitti blogin kirjoituksen silloin. Minä tulen vähän myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Pieni esittely voisi olla paikallaan:
Olen Roosa, 19-vuotias ja opiskelen tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan maaseutuopistossa kennellinjalla. Opiskelin musiikkia 10 vuotta, mutta siitä ei koskaan tullut ammattia. Se oli pikemminkin rakas harrastus, ja on edelleenkin. Musiikki ja koirat ovat kaksi rakkainta asiaa mistä en voisi koskaan ikinä luopua. Pahimmat pelkoni ovatkin siis, että tulen kuuroksi tai allergisoidun koiralle. Menin lukioon koska en vielä tiennyt mikä minusta tulisi isona tai mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Lukion tokana vuotena tajusin, että koirat ovat se minun juttuni. Kävinkin sitten toisen vuoden keväällä dogsitter-kurssin. Tiesin, etten tee lukiotodistuksellani mitään, joten kävin lukion vain saadakseni lakin, millä arvosanoilla tahansa. Kadun sitä nyt, mutta virheistä oppii ja kokemus karttuu. Nipinnapin valmistuin kuitenkin keväällä 2011. Olin päättänyt jo aikaa sitten, että jos pääsen Kannukseen kennellinjalle, hankin oman koiran. 16.6.2011 sain kirjeen jossa luki, että minut on hyväksytty opiskelemaan Kannukseen. Olin onnessani! Saman tien alkoi koiran etsintä ja löysinkin sopivan kennelin, jossa oli kolme narttupentua vielä vapaana. Soitinkin samantien ja maanantaina 20.6 lähdimme kaverini Annan kanssa tekemään pitkän reissun Lapualle Parfait Fleurin kennelille. Siellä odotti kolme suloista valkoisenpaimenkoiran pentua. Sieltä löytyikin sopiva pentu itselleni ja kaksi viikkoa sen jälkeen haimme pienen karvapallon äitini kanssa kotiin. Parfait Fleur Rigolo Nana, kotoisimmin Nana lumosi kaikki samantien. Sen jälkeen elämä on muuttunut aika tavalla, mutta huomattavasti parempaan suuntaan.

Tulipas "pieni" esittely. Blogini siis kertoo minusta ja Nanasta sekä meidän tekemisistä niin koulussa kuin koulun ulkopuolella.

Sitten vähän tästä päivästä. Nanalla on ollut ruokailun kanssa ongelmia ja kävimmekin niistä tänään Kokkolassa eläinlääkärillä, mutta hänen mielestään Nana on aivan terve. Jos nirsoilu jatkuu, niin takaisin vaan. Oireina oli siis syömisen lopettaminen, nirsoilu ja pakasteruston syömättä jättäminen. Yleensä syö ruston samantien, mutta nyt ei syönyt enää, otti kyllä samalla innolla suuhunsa, mutta pudotti samantien ja alkoi juosta ja kiljua luun ympärillä. Kylmät ruoat tekivät pahaa. Mutta eläinlääkärin mielestä koirassa ei ole mitään vikaa. Valeraskauttakaan sillä ei ole. Mietin tuossa, että ehkä se voi olla juoksujen jälkeistä masennusta. Kuitenkin ruoka menee nähtävästi vaihtoon. Syötän Nanalle nyt Taste Of The Wild High Prairie Canine -ruokaa, mutta Nana ei näytä siitä pitävän. Ajattelin vaihtaa Eukanuban Adult Large Breed Lamb & Rice -ruokaan. Kävimme tänään Sariannan kanssa Kokkolan mustissa ja mirrissä. Hain Nanalle uudet valjaat. Samalla katselin Eukanuban ruokia. Myyjä tuli sitten kysymään, että tarvitsenko apua. Vastasin, että tässä vain katselen näitä Eukanuban ruokia, kun olen miettinyt sitä koiralleni. Kävipä tuuri, mustissa ja mirrissä oli tarjous, että Eukanuban ruokaa sai ilmaiseksi 3kg säkin kokeiluun. Tottakai otin säkin siitä saman tien ja näyttää nappulat ihan hyvin vielä toistaiseksi maistuvan. Toivottavasti ei tarvitsisi paljon ruokia vaihdella.

Kävimme tänään vielä Sariannan sekä koiriemme Nanan, Impin ja Taron kanssa soramontulla juoksemassa ja kuvaamassa. Koirilla oli hirveän mukavaa, kun saivat juosta vapaana toistensa kanssa ja hakea palloa. :)










Kuvien kopioiminen on kielletty!